torstai 27. marraskuuta 2014

Ylämaan päiväkodilla norppa-aiheinen näyttely

Ylämaan päiväkodin esikoululaiset ja viskarit, eli viisi- ja kuusivuotiaat lapset, järjestivät norppa-aiheisen näyttelyn torstaina 27.11. Näyttelyyn oli koottu syksyn työskentelyn tuloksia.

- Ylämaan päiväkodilla on ollut teematyöskentelyä ennenkin, kertoo päiväkodin johtaja Pirre Inkinen-Tapio.

- Tänä vuonna yritimme ensin aloittaa työskentelyn kivi-teemalla. Kun se ei oikein innostanut lapsia, kokeilimme vesiteemaa, mutta sekään ei ollut oikein sopiva. Mutta kun keksimme, että siellä vedessä ja kivillä on myös elämää, lapset ottivat teeman omakseen ja innostuivat yhteiseen työskentelyyn.

- Maailman luonnonsäätiön (WWF) sivuilta löysimme valmista materiaalia, jonka sai sieltä ilmaiseksi ottaa käyttöönsä. Sen avulla olemme etsineet tietoja norpista ja kuuteista, sekä tutustuneet niiden elämään.

Aloite syksyn töiden kokoamisesta näyttelyksi tuli lapsilta itseltään. Lapset kiersivät omien vanhempiensa kansa näyttelyn ja saivat itse esitellä sitä.

Lapset ovat ilmaisseet halunsa tehdä norpille myös talvipesät, joten teeman käsittely jatkunee jonkin verran vielä kevätkaudellakin.


Ylämaan päiväkodin syyskauden työskentelyn teemana on ollut norppa, eli esimerkiksi piirustuksissa ja muovailutöissä on keskitytty norppaan. Lisäksi on laulettu norppa-aiheisia lauluja, äidinkielen harjoituksissa on puhuttu norpista, ja niin edelleen. Työn tuloksista järjestettiin näyttely päiväkodilla 27.11.

Norppayhdyskunta-teos kertoo norppateeman kehityksestä; aluksi teemaksi piti tulla kivi ja sen jälkeen vesi. Lapset eivät kuitenkaan kokeneet näitä teemoja kovin mielekkäiksi, ennen kuin keksittiin, että siellä vedessä ja kivillä voi olla myös elämää.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Koiravaljakolla voi ajaa sulallakin

Arktiset Vetokoirat ry järjesti Ylämaan nuorisotalon maastossa sulan kelin koiravaljakkokilpailut 1.-2.11. Kilpailussa oli yhteensä seitsemän erilaista sarjaa; yhden-, kahden- ja neljän koiran valjakoita, sekä koirajuoksua ja -pyöräilyä. Kilpailun osallistujat tulivat eri puolilta Suomea, kaukaisimmat Kiimingistä asti.

Vaikkei kilpailuun osallistuminen olekaan sidoksissa mihinkään tiettyyn rotuun, yleensä parhaiten pärjäävät siperianhuskyt. Alaskanmalamuutti, grönlanninkoira ja samojedinkoira ovat muita tyypillisiä valjakkokoirarotuja, mutta myös sekarotuisia näkee näissä kilpailuissa. Tyylipisteitä ei jaeta, vaan parhaimmuusjärjestys määritellään puhtaasti kellon antamien tulosten perusteella.

- Toki meillä on säännöt, aika tiukat jopa, kilpailun tuomari Kari Tolkkila kertoo.

- Säännöt määrittelevät tarkasti esimerkiksi kilpailijoiden varustetason ja sen, miten ohitustilanteissa toimitaan. Sääntöjen rikkomisesta voidaan antaa huomautus, varoitus tai jopa hylätä koko suoritus, mutta ainakaan täällä Ylämaalla ei tällaiseen tilanteeseen jouduttu kertaakaan.

Koiravaljakkourheilu nostaa suosiotaan jatkuvasti, ja suomalaiset ovat pärjänneet hyvin jopa maailmanmestaruustasolla. Varsinaisia ammattilaisia ei silti voida katsoa lajin parissa olevan, vaan kilpaileminen on mahdollisista tukijoista huolimatta harrastustoimintaa.

Valjakkourheiluun soveltuvien koirien ominaisuuksia pyritään tutkimaan ja parantamaan jo pennusta lähtien. Sosiaalisuus on erityisen tärkeä ominaisuus, koska ilman sitä koira ei pärjää muiden koirien kanssa, ja ihmistenkin totteleminen hankaloituu.

- Oma mielipiteeni on, että taipumus vetämiseen on koiralle synnynnäistä, Kari Tolkkila toteaa.

- Vetohalukkuus perustuu metsästysviettiin, eikä sitä voi opettaa. Koiran luonteesta riippuu, onko sillä tämä ominaisuus vai ei.


Neljän koiran systeemin voittajat yhteiskuvassa palkintojenjaossa. Kuvan oikeassa reunassa myös kisapäällikkö Pekka Mertala ja päätuomari Kari Tolkkila (reunimmaisena).