lauantai 26. huhtikuuta 2014

Uusi elämysmatkailuyritys Ylämaalle

Ylämaalla aloittaa huhtikuussa jälleen uusi yritys, kun Ylamaa Mystique Oy avaa ovensa vanhalla paloasemalla. Yrityksen tarkoitus on tuottaa elämysmatkoja jalokiven maailmaan, ja se pyrkii samalla tekemään myös spektroliittia tunnetummaksi. Yrityksessä on viisi osakasta, jotka kaikki ovat jo pitkään toimineet yrittäjinä Ylämaalla; Hannu ja Sisko Heinonen, Teuvo ja Tarja Tielinen, sekä Martti Kälviäinen.

- Vai pitäisikö sanoa, että meitä on kolme osakasta... Ei kai vaimoja tarvitse laskea lukuun, Hannu Heinonen naurahtaa.

Aivan uusi yritys ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan sitä on pystytetty huolellisesti jo kolmen vuoden ajan. Yritys sai alkunsa Saimaan ammattikorkeakoulun vetämässä Etelä-Karjalan kiviklusteri-hankkeessa vuonna 2011, jolloin sen palveluita suunniteltiin ja tuotteistettiin, ja yritys myös toimi kesän 2011 ajan Lappeenrannan satamassa hioen samalla toimintaansa jo nykyiseen suuntaan.

Yrityksellä on kolme päätuotetta. Kivilouhoksella voi tutustua kiven louhimiseen, uusissa toimitiloissa entisellä paloasemalla kiviä pääsee hiomaan, ja Ylämaan jalokivikylän tarjoamat palvelut (kuten jalokivimuseo ja ravintola) ovat myös osa kokonaisuutta.

- Yhteistyökumppaneiden kautta pystymme tarjoamaan hyvinkin laajoja paketteja esim. yritysten TYKY-päivien, yhdistysten retkien, leirikoulujen tai vaikkapa polttariporukoiden iloksi, Hannu Heinonen kertoo.

- Kaikki palvelumme on muutenkin tuotteistettu siten, että niistä on helppo koota erilaisia kokonaisuuksia asiakkaiden toiveiden mukaan. Esimerkiksi ruokailut voidaan järjestää useammassakin eri paikassa.

Tulevaisuudesta yrittäjät ovat varovaisen optimistisia.

- Näin alkuvaiheessa yrityksen toimintaa pyöritetään osakkaiden omin voimin, Teuvo Tielinen kertoo.

- Vaikka olisihan se mukavaa, jos yrityksen toiminta laajenisi siten, että se jossain vaiheessa voisi työllistää ulkopuolisiakin.

- Yksi kehittämiskohde on siinä, miten yritys saadaan palvelemaan asiakkaita myös talviaikaan. Ainakin louhoksella on silloin tarvetta jonkinasteiselle kattamiselle, muutenhan se jää lumen alle.

Yritys aloittaa toimintansa Ylämaalla virallisesti lauantaina 26.4. Silloin paloasemalla on avoimet ovet, ja louhoksellekin pääsee tutustumaan.

Hannu ja Sisko Heinonen sekä Teuvo Tielinen vanhan paloaseman remontoiduissa tiloissa.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Ylämaalla pidettiin asukastilaisuus

Menossa on avauspuheenvuoro Ylämaan alueraadin uuden puheenjohtajan Erkki Mäkisen pitämänä. Kameraan katsova mies on Lappeenrannan kaupungininsinööri Pasi Leimi ja hänen vieressään istuu Eksoten koordinaattori Marika Wikström-Koikkalainen. Rivin päässä Lappeenrannan asukasyhteyshenkilö Pia Haakana.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Ikä ei paina Ylämaan VPK:n toimintaa

Ylämaan vapaapalokunta vietti 100-vuotisjuhliaan joulukuussa 2012. Sen jälkeen toiminta on jatkunut entisellään; säännölliset harjoitukset pidetään joka maanantai, ja niiden lisäksi hoidetaan alueelle osuvat hälytykset. Hälytysosastoon kuuluu tällä hetkellä 13 henkilöä, joka ei ole suuri määrä, mutta riittävä.

- Sama tilannehan on kaikkien pienten paikkakuntien vapaapalokunnissa, kertoo Ylämaan VPK:n päällikkö Jussi Kiero.

- Lisää porukkaa olisi hyvä saada. Jos hälytyksiä sattuu keskellä arkipäiviä, on niihin vastaaminen ehkä hieman vaikeaa, koska niin monet ovat silloin töissä. Mutta hyvin me olemme tässä pärjänneet, lisäapuakin saadaan tarvittaessa esimerkiksi Lappeenrannan tai Miehikkälän suunnasta.

Viime vuonna VPK:lla oli 37 ensivaste- ja 14 pelastustehtävää. Tämä vuosi on alkanut varsin rauhallisesti, mutta jonain vuonna on ollut jopa 80 hälytystä.

- Mielestäni suurin muutos hälytysten osalta on maastopalojen väheneminen, Kiero pohtii.

- Luulisin, että suurin syy tähän on se, että yhä harvemmat kulottavat nurmikoitaan polttamalla. Tietoisuus sen vaarallisuudesta on siis toivottavasti tavoittanut ihmiset.

- Tänä vuonna meitä on eniten työllistänyt Vilajoen öljyntorjunta.

Ylämaan VPK toimii omissa tiloissaan, jotka remontoitiin 2000-luvun taitteessa tielaitoksen vanhalle varikolle. Tilat ovat hyvät ja kalusto ajanmukaista.

- Ensivasteauto saisi tosin huonojen kelien aikaan olla neliveto, Jussi Kiero toteaa.

Harjoitusryhmiä on kaksi: 7-12-vuotiaista koostuva junioriryhmä ja aikuiset, jotka tällä hetkellä ovat noin 30-50-vuotiaita.

- Mitään yläikärajaa ei aseteta, vaan kaikki hyvästä harrastuksesta kiinnostuneita ovat tervetulleita mukaan milloin vain, kertoo nuorempi sammutusmies Jaana Hietasara.

- Jos oma kunto huolettaa, niin siinähän se kunto kasvaa samalla!

Hietasara on harrastanut VPK-toimintaa noin kaksi vuotta, mutta haaveillut siitä jo paljon kauemmin.

- Kun lapseni sitten alkoivat olla sillä tavalla sopivan ikäisiä, että itselleni avautui mahdollisuus aloittaa oma harrastus, lähdin mukaan toimintaan. Ja hyvin olen viihtynyt!





tiistai 1. huhtikuuta 2014

Sähköinen sukupolvenvaihdos

Sähköpalvelu Tilli&Hakulisen huoltoautot ovat tuttu näky eri puolella Etelä-Karjalaa. Asko Hakulinen, Aulis Hakulinen ja Jorma Tilli perustivat yrityksen vuonna 1985, jonka jälkeen toiminta on kasvanut siten, että nykyisin yritys työllistää jo yhdeksän henkilöä.

- Alku oli aika vaatimaton, kertoo Asko Hakulinen.

- Ensimmäinen ostos oli puhelinvastaaja. Asensimme sen veljeni asuntoon, ja niin oli firma toiminnassa!

Vaikka yritys palveleekin sähköasennusasioissa monipuolisesti, yrityksen erityiseksi osaamisalueeksi ovat nousseet maatalot, PK-yritykset ja julkinen sektori.

- Olemme pitäneet periaatteenamme, että meidät tavoittaa aina, vaikkei meillä varsinaista päivystyspuhelinta olekaan, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Sari Suonio.

- Toinen periaate on se, että palvelemme kaikissa sähköön liittyvissä asioissa. Ja jos jotain emme sitten itse osaakaan, niin etsimme käsiimme sen, joka osaa.

Asko Hakulisen tytär Suonio, 30, ja yrityksen pitkäaikaisin työntekijä Sauli Kajander, 45, ostavat lähivuosina yrityksen kokonaan itselleen. Sukupolvenvaihdosprosessi alkoi jo pari vuotta sitten, kun he ostivat itselleen yrityksestä enemmistön; vanhat yhtiömiehet jäivät vähemmistöosakkaiksi.

- Tämä siirtymävaihe on ollut hyvä tapa oppia talon tavoille, Suonio kertoo.

- Vaikka olenkin elänyt koko elämäni tämän yrityksen lähipiirissä, on oppimista silti ollut paljon. Voin kuvitella, miten vaikeaa olisi lähteä ostamaan toimiva yritys ilman tällaista apua!

- Voin myös ihan rehellisesti todeta, ettei minua ole tähän kukaan pakottanut. Vaikka opiskelinkin sähköpuolella, ei vielä opiskeluaikana ollut ollenkaan selvää, että joskus jatkaisin tässä yrityksessä ja vielä yrittäjänä. Mutta kun nyt tähän olen päätynyt, niin en ainakaan vielä kadu yhtään.

Tulevaisuudensuunnitelmissa on jatkaa yrityksen toimintaa entiseen malliin. Vanhat osakkaatkin jatkavat työskentelyä toistaiseksi osa-aikaisesti, ja tarvittaessa heitä täydentämään palkataan uutta työvoimaa.  Hyvät työntekijät ovat muutenkin olleet yrityksen vahvuus; pitkät työsuhteet kertovat siitä, että tätä on myös osattu arvostaa.

- Meillä vanhoilla osakkailla on tarkoitus pitää puhelinnumerot toiminnassa ja jatkaa työskentelyä entiseen malliin vielä senkin jälkeen, kun luovumme lopustakin osuudestamme, lupaa Asko Hakulinen.

- Eiköhän teidät silloin päästetä jo eläkkeelle, naurahtaa siihen puolestaan Sari Suonio.

- Kiireapua toki saattaa joskus tarvita. Mutta onhan sekin pidettävä mielessä, että sähköasentajan työ on fyysisesti rankkaa.


Asko Hakulinen lupaa, että vanhat yhtiömiehet jatkavat lopullisenkin sukupolvenvaihdoksen jälkeen työntekoa entiseen malliin. "Minä kylläkin jo sanoin, että teidät laitetaan silloin eläkkeelle," nauraa Sari Suonio. Vieressä myhäilee Sauli Kajander.